Skip to main content
GlobalConsensus.Earth
Universal Chapter
Global Voting
About Us
Get Involved
News
Support

“The most important thing you can do is to share the story.”

The Charter

  • Full Charter
  • Plain Language
  • Teaching Materials

Get Involved

  • Ambassador Program
  • Take the Pledge
  • Donate

Voting

  • Overview
  • Trust Ledger
  • Download Apps

About

  • About
  • Our Work
  • Our Team
Privacy PolicyTerms of Service

© 2026 GlobalConsensus.Earth

Content licensed under CC BY-NC-SA 4.0

Full TextPlain LanguageYouth VersionChildren Version

IHMISARVON JA MAAPALLON KUKOISTUKSEN YLEISMAAILMALLINEN PERUSKIRJA


**YhtenÀinen visio ihmiskunnalle**


---


SISÄLLYS


**OSA YKSI: KOKO PERUSKIRJA**


* Johdanto

* I osa: Perusperiaatteet (artiklat 1–7)

* II osa: Inhimillinen luonne ja pyrkimykset (artiklat 8–20)

* III osa: Moraalinen luonne ja yhteiskunnallinen vastuu (artiklat 21–29)

* IV osa: Yhteys ja rauha (artiklat 30–33)

* V osa: Yksilön oikeudet (artiklat 34–43)

* VI osa: Kansojen oikeudet (artiklat 44–46)

* VII osa: Sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet (artiklat 47–52)

* VIII osa: Oikeudet digitaalisella aikakaudella (artiklat 53–56)

* IX osa: Teknologia ihmiskunnan palveluksessa (artiklat 57–60)

* X osa: ElĂ€vĂ€ maa (artiklat 61–64)

* XI osa: Toimeenpano (artiklat 65–70)

* Loppuvahvistus


**OSA KAKSI: SELKOKIELINEN VERSIO**


**OSA KOLME: NUORTEN VERSIO**


**OSA NELJÄ: LASTEN VERSIO**


---


OSA YKSI: KOKO PERUSKIRJA


JOHDANTO


Me, maapallon kansat, yhdistyneinÀ jaetussa ihmisyydessÀmme ja sidottuina yhteiseen kohtaloomme tÀllÀ elÀvÀllÀ planeetalla:


Tunnustaen, ettĂ€ jokaisella ihmisellĂ€ on synnynnĂ€inen arvo ja itsearvo – ymmĂ€rrettiinpa se Jumalan antamana, luonnon suomana tai sisĂ€isenĂ€ inhimillisyytenĂ€ – jota mikÀÀn ei voi vĂ€hentÀÀ;


Tunnustaen viisauden, joka löytyy kaikista suurista uskonnollisista, filosofisista ja alkuperÀiskansojen perinteistÀ, jotka kaikki opettavat, ettÀ meidÀn on kohdeltava muita niin kuin toivomme itseÀmme kohdeltavan;


YmmĂ€rtĂ€en, ettĂ€ ihmiskunta elÀÀ suhteessa – toisiinsa, esi-isiin ja jĂ€lkelĂ€isiin, maahan ja vesiin sekĂ€ kaikkiin elĂ€viin olentoihin, jotka jakavat tĂ€mĂ€n maan;


Vahvistaen, ettÀ olemme yksi ihmisperhe, jolla on yhteinen alkuperÀ ja yhteinen koti, ja ettÀ tulevaisuutemme riippuu tÀmÀn ykseyden tunnustamisesta samalla kun kunnioitamme moninaisuuttamme;


Oppien historian suruista – jolloin ihmisarvo kiellettiin, kansat asetettiin toisiaan vastaan ja maata haavoitettiin – ja ollen pÀÀttĂ€vĂ€isiĂ€ rakentamaan oikeudenmukaisemman ja rauhallisemman maailman;


Vahvistaen, ettĂ€ ihmisiĂ€ ei tule ainoastaan suojella haitalta, vaan heidĂ€t on kutsuttu kukoistamaan – luojina, totuuden etsijöinĂ€ ja yhteisen hyvĂ€n edistĂ€jinĂ€;


Uskoen, ettÀ ihmiskunta on kehitysmatkalla, tullen yhÀ siksi, mitÀ se voisi olla, ja ettÀ jokaisella sukupolvella on mahdollisuus ja vastuu edistÀÀ tÀtÀ yhteistÀ edistystÀ;


Kohdaten yhdessĂ€ aikamme suuret haasteet – ilmastouhat, ennennĂ€kemĂ€ttömĂ€n voimakkaan uuden teknologian, jatkuvan köyhyyden ja eriarvoisuuden sekĂ€ rauhan haurauden – joita mikÀÀn valtio tai kansa ei voi ratkaista yksin;


Vahvistaen, ettÀ oikeudet tuovat mukanaan vastuita, ettÀ vapaus palvelee yhteistÀ hyvÀÀ ja ettÀ minkÀ tahansa yhteiskunnan mittari on se, miten se kohtelee haavoittuvimpiaan;


Julistamme tÀten tÀmÀn Ihmisarvon ja maapallon kukoistuksen yleismaailmallisen peruskirjan yhteiseksi visioksi ja standardiksi kaikille kansoille ja valtioille.


---


I OSA: PERUSPERIAATTEET


#### 1 artikla — Kultainen sÀÀntö


TĂ€mĂ€n peruskirjan perustana on vastavuoroisuuden etiikka, joka löytyy kaikista kestĂ€vistĂ€ moraalisista perinteistĂ€: Kohtele muita niin kuin haluaisit itseĂ€si kohdeltavan. ÄlĂ€ tee muille sitĂ€, mitĂ€ et haluaisi heidĂ€n tekevĂ€n sinulle. TĂ€mĂ€ periaate ulottuu kaikkiin ihmisiin, yhteisöihin ja kansoihin. Se ohjaa suhdettamme tuleviin sukupolviin ja luontoon. Se kutsuu meitĂ€ paitsi vĂ€lttĂ€mÀÀn haittaa, myös aktiivisesti etsimÀÀn toisten parasta.


#### 2 artikla — SynnynnĂ€inen ihmisarvo


Jokaisella ihmisellÀ on synnynnÀinen arvo, joka ei riipu mistÀÀn ominaisuudesta, saavutuksesta tai asemasta. TÀtÀ arvoa ei voi mikÀÀn valta myöntÀÀ eikÀ ottaa pois. Se on lÀhde, josta kaikki oikeudet kumpuavat, ja mittapuu, jolla kaikkia tekoja on arvioitava.


#### 3 artikla — Yksi ihmisperhe


Ihmiskunta on yksi perhe. Kaikkien kulttuuristen, kielellisten, uskonnollisten ja kansallisten erojen alla jaamme yhteisen alkuperÀn, yhteisen luonnon ja yhteisen kodin. TÀmÀ ykseys ei ole saavutettava tavoite, vaan todellisuus, joka on tunnustettava ja jota on kunnioitettava. Olemme yhteydessÀ toisiimme, tunnustimmepa sen tai emme; viisaus on tÀmÀn mukaisesti elÀmistÀ.


#### 4 artikla — Yhteys moninaisuudessa


TÀmÀ yksi ihmisperhe ilmaisee itseÀÀn monien kulttuurien, kielten, uskontojen ja perinteiden kautta. TÀmÀ moninaisuus on vaalittava aarre, ei ratkaistava ongelma. MillÀÀn yksittÀisellÀ sivilisaatiolla tai maailmankatsomuksella ei ole hallussaan koko totuutta. Opimme toisiltamme, ja eromme rikastuttavat meitÀ kaikkia. Todellinen ykseys syleilee moninaisuutta; se ei pyyhi sitÀ pois.


#### 5 artikla — Huolenpito maapallosta


Maa yllÀpitÀÀ kaikkea elÀmÀÀ ja ansaitsee kunnioituksemme ja huolenpitomme. Luonnolla on arvoa, joka ylittÀÀ sen hyödyllisyyden ihmisille. Olemme osa elÀmÀn verkkoa, emme siitÀ erillisiÀ. Ihmiskunnan terveys ja planeetan terveys ovat erottamattomia.


#### 6 artikla — Vastuu tuleville sukupolville


PidÀmme maata hallussamme luottamustoimena niille, jotka tulevat jÀlkeemme. Jokaisen sukupolven on harkittava valintojensa seurauksia vielÀ syntymÀttömille jÀlkelÀisilleen. MeidÀt on kutsuttu olemaan hyviÀ esi-isiÀ, jÀttÀen jÀlkeemme maailman, joka kykenee yllÀpitÀmÀÀn elÀmÀÀ ja toivoa.


#### 7 artikla — Ihmiskunnan matka


Ihmiskunta on kehitysmatkalla – moraalisesti, sosiaalisesti ja henkisesti – tullen yhĂ€ siksi, mitĂ€ se voisi olla. Jokainen sukupolvi perii edeltĂ€jiensĂ€ edistyksen ja epĂ€onnistumiset, ja sillĂ€ on mahdollisuus edetĂ€ kohti suurempaa oikeudenmukaisuutta, viisautta ja kukoistusta. TĂ€mĂ€ yhteinen matka antaa merkityksen yksilöiden elĂ€mĂ€lle ja kutsuu meitĂ€ antamaan panoksemme johonkin itseĂ€mme suurempaan.


---


II OSA: INHIMILLINEN LUONNE JA PYRKIMYKSET


#### 8 artikla — YstĂ€vĂ€llisyys


YstĂ€vĂ€llisyys on yleismaailmallisin hyve – lasten ymmĂ€rtĂ€mĂ€, jokaisen kulttuurin kunnioittama, kaikkien tarvitsema. Jokaista ihmistĂ€ kutsutaan olemaan ystĂ€vĂ€llinen: toimimaan lempeĂ€sti, huomioivasti ja huolehtivasti muita kohtaan. Pienet ystĂ€vĂ€lliset teot yllĂ€pitĂ€vĂ€t jokapĂ€ivĂ€isen elĂ€mĂ€n rakennetta; niiden puute tekee maailmasta kovan ja kylmĂ€n. Yhteiskuntien on vaalittava ystĂ€vĂ€llisyyttĂ€ tavoissaan, instituutioissaan ja koulutuksessaan.


#### 9 artikla — Rehellisyys ja totuudellisuus


Rehellisyys on luottamuksen perusta, ja luottamus on yhteiskunnan perusta. Jokaisen on pyrittĂ€vĂ€ olemaan totuudenmukainen sanoin ja teoin – puhumaan totta, pitĂ€mÀÀn lupauksensa, esittĂ€mÀÀn itsensĂ€ ja tilanteet oikeudenmukaisesti sekĂ€ hylkÀÀmÀÀn valehtelu, petos ja manipulointi. Valheille rakennettu yhteiskunta ei kestĂ€. Ne, jotka puhuvat totta silloinkin, kun se on vaikeaa, palvelevat kaikkia.


#### 10 artikla — Kunnioitus


Jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdelluksi kunnioituksella – tunnustettuna arvokkaana olentona, jota kuunnellaan ja joka otetaan vakavasti. Kunnioitus ei vaadi yksimielisyyttĂ€; se vaatii toisen ihmisarvon tunnustamista. Kunnioituksen puute, halveksunta ja epĂ€inhimillistĂ€minen ovat julmuuden siemeniĂ€. Yhteiskuntien on edistettĂ€vĂ€ keskinĂ€isen kunnioituksen kulttuuria yli kaikkien erojen.


#### 11 artikla — Ihminen luojana


Jokainen ihminen syntyy kyvyllÀ luoda, kuvitella, rakentaa ja antaa maailmalle jotain ainutlaatuista. TÀmÀ luova henki on olennainen osa ihmisarvoa. Yhteiskuntien on vaalittava luovuutta, tarjottava mahdollisuuksia merkitykselliseen työhön ja ilmaisuun sekÀ tunnustettava, ettÀ jokaisella ihmisellÀ on lahjoja annettavanaan.


#### 12 artikla — Itsearvo ja identiteetti


Jokaisella on oikeus kehittÀÀ terve itsearvon taju, joka kumpuaa sisĂ€ltĂ€pĂ€in, ei pelkĂ€stÀÀn ulkoisesta hyvĂ€ksynnĂ€stĂ€. Koulutuksen ja kulttuurin on edistettĂ€vĂ€ itsetuntoa, joka juontaa juurensa luonteesta, ponnistelusta ja panoksesta – ei muiden hallitsemisesta. Jokaisen ihmisen ainutlaatuista identiteettiĂ€, nĂ€kökulmaa ja polkua on kunnioitettava.


#### 13 artikla — Uteliaisuus ja totuuden etsintĂ€


Halu ymmÀrtÀÀ on olennainen osa ihmisyyttÀ. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus etsiÀ totuutta avoimin mielin, kyseenalaistaa, oppia ja kasvaa koko elÀmÀnsÀ ajan. Yhteiskuntien on rohkaistava uteliaisuutta, suojeltava rehellistÀ tutkimusta ja kunnioitettava niitÀ, jotka etsivÀt tietoa viisauden palveluksessa.


#### 14 artikla — Oikeudenmukaisuus ja empatia


Oikeudenmukaisuuden tavoittelua on ohjattava empatia – kyky ymmĂ€rtÀÀ ja jakaa toisten tunteet. Oikeudenmukaisuus ilman myötĂ€tuntoa muuttuu julmuudeksi; myötĂ€tunto ilman oikeudenmukaisuutta mahdollistaa vÀÀryyden. Jokaista kutsutaan puolustamaan sitĂ€, mikĂ€ on oikein, samalla kun pyritÀÀn ymmĂ€rtĂ€mÀÀn jopa niitĂ€, joiden kanssa ollaan eri mieltĂ€.


#### 15 artikla — Terve pyrkimys


Ihmiset pyrkivÀt luonnostaan kasvamaan, kehittymÀÀn ja menestymÀÀn. Terve kilpailu, joka parantaa suoritusta, inspiroi erinomaisuuteen ja kunnioittaa vastustajia, on rohkaistavaa. Kilpailu ei kuitenkaan saa koskaan oikeuttaa julmuutta, hyvÀksikÀyttöÀ tai toisten tuhoamista. Menestys, joka saavutetaan vahingoittamalla muita, ei ole todellista menestystÀ. Tavoitteena ei ole muiden voittaminen vaan itsensÀ kehittÀminen ja yhteiseen hyvÀÀn osallistuminen.


#### 16 artikla — Yksilöllisyys ja kuuluminen


Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja ainutkertainen, jolla on omat lahjansa, nĂ€kökulmansa ja panoksensa. TĂ€tĂ€ yksilöllisyyttĂ€ on vaalittava, ei tukahdutettava. Samaan aikaan ihmiset kukoistavat yhteisössĂ€ ja yhteydessĂ€. Yksilöllisyyden ja kuulumisen vĂ€listĂ€ jĂ€nnitettĂ€ on vaalittava, ei poistettava – molemmat ovat vĂ€lttĂ€mĂ€ttömiĂ€ tĂ€ydelle ihmisyydelle.


#### 17 artikla — Ihmetys ja kauneus


Ihmiset kykenevĂ€t kunnioitukseen – liikuttumaan kauneudesta, mysteeristĂ€ ja olemassaolon valtavuudesta. TĂ€mĂ€ kyky ihmettelyyn on vaalittava lahja, ei voitettava heikkous. Taide, luonto, musiikki, tarinat ja pohdiskelu ravitsevat sielua. Yhteiskuntien on suojeltava tiloja kauneudelle, hiljaisuudelle ja pohdiskelulle, eivĂ€tkĂ€ ne saa pelkistÀÀ ihmiselĂ€mÀÀ pelkĂ€ksi tuottavuudeksi ja kulutukseksi.


#### 18 artikla — Tasapaino ja kokonaisvaltaisuus


Kukoistava elÀmÀ vaatii tasapainoa: kunnianhimon ja tyytyvÀisyyden vÀlillÀ, itsensÀ kehittÀmisen ja itsensÀ hyvÀksymisen vÀlillÀ, työn ja levon vÀlillÀ, antamisen ja vastaanottamisen vÀlillÀ. Levoton "enemmÀn" tavoittelu ilman rajoja johtaa tyhjyyteen. Viisaus on siinÀ, ettÀ tietÀÀ mikÀ on riittÀvÀsti, on lÀsnÀ elÀmÀlle sellaisena kuin se on, ja löytÀÀ rauhan pyrkimysten keskellÀ.


#### 19 artikla — Ilo ja juhla


ElĂ€mĂ€ on tarkoitettu elettĂ€vĂ€ksi ilolla. Leikki, huumori, juhla ja nautinto eivĂ€t ole hĂ€iriötekijöitĂ€ elĂ€mĂ€n vakavasta puolesta – ne ovat vĂ€lttĂ€mĂ€ttömiĂ€ ihmisen kukoistukselle. Yhteiskuntien on tehtĂ€vĂ€ tilaa juhlallisuudelle, levolle ja olemassaolon yksinkertaiselle nautinnolle. ElĂ€mĂ€ ilman iloa on puutteellista, olipa se kuinka velvollisuudentuntoista tahansa.


#### 20 artikla — Toivo


Toivo on hyve, joka tekee kaikki muut hyveet mahdollisiksi. Se on luottamusta siihen, ettÀ ponnisteluilla on merkitystÀ, ettÀ tulevaisuus voi olla parempi ja ettei hyvyys ole turhaa. Ilman toivoa rohkeus pettÀÀ ja toiminta lakkaa. Jokaisella on oikeus perusteisiin toivolle ja vastuu yllÀpitÀÀ toivoa muissa. EpÀtoivo ei ole realismia; se on antautumista.


---


III OSA: MORAALINEN LUONNE JA YHTEISKUNNALLINEN VASTUU


#### 21 artikla — Vastuu muista


Jokaisella on velvollisuus edistÀÀ yhteisönsÀ hyvinvointia kykyjensÀ mukaan. NiillÀ, joilla on enemmÀn voimavaroja, on suurempi vastuu auttaa tarvitsevia. Solidaarisuus haavoittuvia, kÀrsiviÀ ja syrjÀytyneitÀ kohtaan on moraalisen kypsyyden merkki. KenenkÀÀn, joka voi auttaa, ei tulisi pysyÀ joutilaana muiden kÀrsiessÀ.


#### 22 artikla — Osallistuminen ilman hyvĂ€ksikĂ€yttöÀ


Kukoistava yhteiskunta on sellainen, jossa jokainen osallistuu kykyjensÀ mukaan tavoittelematon epÀreilua etua muihin nÀhden. Oman osuuden ylittÀvÀ ottaminen, toisten työn tai luottamuksen hyvÀksikÀyttö tai itsensÀ edistÀminen yhteisen hyvÀn kustannuksella syövyttÀÀ yhteiskunnan rakennetta. Tavoitteena ei ole henkilökohtainen etu vaan molemminpuolinen kukoistus. Kun kaikki antavat panoksensa eikÀ kukaan kÀytÀ muita hyvÀksi, kaikki menestyvÀt.


#### 23 artikla — Rehellisyys ja eheys (Integriteetti)


Eheys tarkoittaa kokonaisuutta – olemista sama henkilö yksityisesti kuin julkisesti, toimimista arvojensa mukaisesti silloinkin, kun kukaan ei katso. EheĂ€ ihminen pitÀÀ lupauksensa, kunnioittaa sitoumuksiaan ja hĂ€neen voi luottaa. Yhteiskunnat toimivat vain silloin, kun useimmat ihmiset toimivat rehellisesti useimmiten.


#### 24 artikla — Kiitollisuus ja nöyryys


HyvÀÀn elĂ€mÀÀn kuuluu kiitollisuus – sen arvostaminen, mitĂ€ olemme saaneet perheeltĂ€, yhteisöltĂ€, luonnolta ja edeltĂ€jiltĂ€mme. Kiitollisuus on vastalÀÀke oikeutuksen tunteelle; se muuttaa tavan, jolla nĂ€emme maailman ja paikkamme siinĂ€. Nöyryys tunnustaa tietomme rajat, muiden panoksen menestykseemme ja riippuvaisuutemme voimista, joita emme voi hallita. YhdessĂ€ kiitollisuus ja nöyryys avaavat meidĂ€t viisaudelle ja suojelevat meitĂ€ ylimielisyydeltĂ€.


#### 25 artikla — Resurssien hoitajuus


Resursseja – olivatpa ne henkilökohtaisia, yhteisöllisiĂ€ tai luonnollisia – on kĂ€ytettĂ€vĂ€ viisaasti, niitĂ€ ei saa tuhlata tai hamstrata. Tuhlaus on loukkaus niitĂ€ kohtaan, joilla on vĂ€hemmĂ€n, ja niitĂ€ kohtaan, jotka tulevat jĂ€lkeemme. Jokaisen on elettĂ€vĂ€ varojensa mukaan ja kohdeltava yhteisiĂ€ resursseja luottamustehtĂ€vĂ€nĂ€, ei omaisuutena, jota voi kĂ€yttÀÀ hyvĂ€ksi.


#### 26 artikla — HyvĂ€n tahdon vÀÀrinkĂ€ytön kielto


Toisten anteliaisuutta ja luottamusta ei saa kÀyttÀÀ hyvÀksi. NiillÀ, jotka saavat apua, on vastuu kÀyttÀÀ se hyvin ja mahdollisuuksien mukaan auttaa vuorostaan muita. YstÀvÀllisyyden, hyvÀntekevÀisyyden tai julkisten hyödykkeiden hyödyntÀminen itsekkÀÀn edun tavoittelemiseksi on yhteiskunnallisen siteen pettÀmistÀ. Vapaus riippuu siitÀ, ettÀ useimmat ihmiset toimivat hyvÀssÀ uskossa useimmiten.


#### 27 artikla — Rohkeus ja moraalinen vakaumus


HyvĂ€ elĂ€mĂ€ vaatii rohkeutta – halua puolustaa totuutta ja oikeudenmukaisuutta silloinkin, kun se maksaa, puhua silloin, kun vaikeneminen olisi helpompaa, ja toimia oikein paineen tai pelon edessĂ€. Moraalinen pelkuruus mahdollistaa pahuuden. Jokaista kutsutaan pĂ€ivittĂ€isen rehellisyyden hiljaiseen rohkeuteen ja tarvittaessa julkiseen todistamisen rohkeuteen.


#### 28 artikla — Anteeksianto


Kyky antaa anteeksi – muille ja itselleen – on vĂ€lttĂ€mĂ€töntĂ€ paranemiselle ja eteenpĂ€in siirtymiselle. Kaunasta kiinni pitĂ€minen myrkyttÀÀ kantajansa. Anteeksianto ei tarkoita unohtamista, selittelyĂ€ tai oikeudenmukaisuudesta luopumista; se tarkoittaa katkeruudesta irti pÀÀstĂ€mistĂ€ ja sovinnon mahdollisuuden avaamista. Ilman anteeksiantoa haavat eivĂ€t koskaan parane ja vahingon kierteet jatkuvat.


#### 29 artikla — Palvelu ja panos


Merkityksellinen elĂ€mĂ€ ei löydy vain siitĂ€, mitĂ€ saamme, vaan siitĂ€, mitĂ€ annamme. Muiden palveleminen – perheen, yhteisön ja laajemman maailman – on syvĂ€n tyydytyksen ja tarkoituksen lĂ€hde. Ne, jotka palvelevat, huomaavat, ettĂ€ antaminen rikastuttaa antajaa. Yhteiskuntien on kunnioitettava niitĂ€, jotka palvelevat, ja vaalittava kaikissa ymmĂ€rrystĂ€ siitĂ€, ettemme ole tÀÀllĂ€ vain itseĂ€mme varten, vaan toisiamme varten.


---


IV OSA: YHTEYS JA RAUHA


#### 30 artikla — Yhdentyminen jakautumisen sijaan


Ihmiskunnan tulevaisuus riippuu kyvystĂ€mme tulla yhteen sen sijaan, ettĂ€ hajoaisimme. Voimat, jotka jakavat – tribalismi (heimoajattelu), ennakkoluulot, demagogia, toiseuden pelko – vaarantavat yhteisen hyvinvointimme ja ovat aiheuttaneet historian suurimmat hirmuteot. Jokaista kutsutaan vastustamaan kiusausta nĂ€hdĂ€ maailma "me vastaan he" -asetelmana, etsimÀÀn yhteistĂ€ sĂ€veltĂ€ erojen yli ja rakentamaan siltoja muurien sijaan. Yhteys ei tarkoita yhdenmukaisuutta; se tarkoittaa jaetun ihmisyytemme tunnustamista kaikkien erojen alla.


#### 31 artikla — Heimoajattelun ja toiseuttamisen hylkÀÀminen


Taipumus jakaa ihmiskunta "meihin" ja "heihin" – ja epĂ€inhimillistÀÀ ne, jotka katsotaan "muiksi" – on ennakkoluulojen, vainon ja kansanmurhien juuri. Jokaisen on vastustettava tĂ€tĂ€ taipumusta itsessÀÀn ja vastustettava sitĂ€ yhteiskunnassaan. MikÀÀn ryhmĂ€ ei ole vĂ€hemmĂ€n inhimillinen. YksikÀÀn kansa ei ole uhrattavissa. Muukalainen, ulkomaalainen, erilainen – hekin ovat tĂ€ysin ihmisiĂ€, tĂ€ysin ihmisarvon ansaitsevia.


#### 32 artikla — Maailmankansalaisuus


Jokainen ihminen on maailman kansalainen oman yhteisönsĂ€ ja kansakuntansa ohella. TĂ€mĂ€ maailmankansalaisuus ei korvaa muita identiteettejĂ€ vaan tĂ€ydentÀÀ niitĂ€. Aikamme haasteet – ilmastonmuutos, pandemiat, ydinaseet, tekoĂ€ly – vaativat ajattelua ja toimimista yhtenĂ€ ihmiskuntana. IsĂ€nmaallisuus ja globaali vastuu eivĂ€t ole vastakohtia; molemmat voidaan sovittaa yhteen. Inhimillisen yhteiskunnan kehitys osoittaa kohti yhĂ€ laajempia moraalisen huolenpidon piirejĂ€.


#### 33 artikla — Rauha


Rauha on enemmĂ€n kuin sodan puuttumista; se on oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja inhimillisen kukoistuksen edellytysten lĂ€snĂ€oloa. Jokaisella on oikeus elÀÀ rauhassa. Yhteiskuntien on ratkaistava konfliktit vuoropuhelun, neuvottelujen ja laillisten keinojen avulla. VĂ€kivallan on oltava viimeinen keino, moraalisten rajojen rajoittama. Ne, jotka tekevĂ€t työtĂ€ rauhan puolesta – jotka sovittavat vihollisia, rauhoittavat konflikteja, rakentavat ymmĂ€rrystĂ€ – tekevĂ€t pyhÀÀ työtĂ€.


---


V OSA: YKSILÖN OIKEUDET


#### 34 artikla — Tasa-arvo


Kaikki ihmiset syntyvĂ€t vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Jokaisella on ilman minkÀÀnlaista erotusta – kuten rodun, vĂ€rin, sukupuolen, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen, kansallisen tai yhteiskunnallisen alkuperĂ€n, omaisuuden, syntymĂ€n tai muun aseman perusteella – oikeus tĂ€mĂ€n peruskirjan tĂ€yteen suojeluun.


#### 35 artikla — ElĂ€mĂ€, vapaus ja turvallisuus


Jokaisella on oikeus elÀmÀÀn, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. KetÀÀn ei saa kiduttaa eikÀ kohdella julmasti, epÀinhimillisesti tai halventavasti. KetÀÀn ei saa pitÀÀ orjana tai orjuuden kaltaisessa tilassa. KeneltÀkÀÀn ei saa mielivaltaisesti riistÀÀ elÀmÀÀ tai vapautta.


#### 36 artikla — Ajatuksen, omantunnon ja uskonnonvapaus


Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen. TÀmÀ sisÀltÀÀ vapauden pitÀÀ mikÀ tahansa vakaumus tai olla ilman sitÀ, vaihtaa vakaumustaan ja harjoittaa uskontoaan jumalanpalveluksissa, opetuksessa ja menoissa. KetÀÀn ei saa pakottaa uskonasioissa.


#### 37 artikla — Sananvapaus ja tiedonsaanti


Jokaisella on oikeus sananvapauteen, mukaan lukien vapaus etsiÀ, vastaanottaa ja levittÀÀ tietoja ja ajatuksia. TÀmÀ sisÀltÀÀ lehdistönvapauden ja kaikki viestinnÀn muodot. NÀmÀ vapaudet tuovat mukanaan vastuita, ja niitÀ voidaan rajoittaa vain muiden oikeuksien tai vÀlttÀmÀttömien yleisten etujen suojelemiseksi.


#### 38 artikla — Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus


Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen sekÀ oikeus muodostaa yhdistyksiÀ ja liittyÀ niihin, mukaan lukien jÀrjestöt omien etujensa suojelemiseksi. KetÀÀn ei saa pakottaa kuulumaan mihinkÀÀn yhdistykseen.


#### 39 artikla — Demokraattinen osallistuminen


Hallitusvallan auktoriteetti perustuu kansan tahtoon. Jokaisella on oikeus osallistua hallintoon suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta sekÀ ÀÀnestÀÀ aidoissa vaaleissa yleisen ja yhtÀlÀisen ÀÀnioikeuden perusteella. Nuorilla on oikeus saada ÀÀnensÀ kuuluviin heidÀn tulevaisuuteensa vaikuttavissa pÀÀtöksissÀ.


#### 40 artikla — Oikeudenmukaisuus ja oikeudenmukainen oikeudenkĂ€ynti


Kaikki ovat tasavertaisia lain edessÀ. Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen kohteluun puolueettomissa tuomioistuimissa, oikeus tulla pidetyksi syyttömÀnÀ, kunnes syyllisyys on todistettu, oikeus oikeusavustajaan ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin oikeuksien loukkaustilanteissa. KetÀÀn ei saa mielivaltaisesti pidÀttÀÀ tai vangita.


#### 41 artikla — Yksityisyys


Jokaisella on oikeus yksityisyyteen henkilökohtaisessa elÀmÀssÀÀn, perheessÀÀn, kodissaan ja viestinnÀssÀÀn. TÀmÀ oikeus ulottuu henkilökohtaisten tietojen ja datan suojaan. KetÀÀn ei saa asettaa mielivaltaisen valvonnan tai yksityisasioihin puuttumisen kohteeksi.


#### 42 artikla — Liikkumisvapaus


Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa. Jokaisella on oikeus lÀhteÀ mistÀ tahansa maasta ja palata omaan maahansa. Jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa vainolta. Samalla jokaisella on oikeus jÀÀdÀ kotimaahansa.


#### 43 artikla — Perhe ja yhteisö


Perhe sen eri muodoissa on yhteiskunnan perusyksikkö, jolla on oikeus suojeluun. Aikuisilla on oikeus solmia avioliitto vapaasta ja tÀydestÀ suostumuksestaan ja perustaa perhe. Lapsilla on oikeus huolenpitoon, suojeluun ja perhesiteisiin. YhteisöillÀ on oikeus sÀilyttÀÀ elÀmÀntapansa ja sosiaaliset siteensÀ.


---


VI OSA: KANSOJEN OIKEUDET


#### 44 artikla — ItsemÀÀrÀÀmisoikeus


Kaikilla kansoilla on oikeus mÀÀrÀtÀ omasta kohtalostaan, valita poliittinen asemansa ja tavoitella taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystÀÀn. MitÀÀn kansaa ei saa riistÀÀ sen omista toimeentulomahdollisuuksista tai oikeudesta muovata tulevaisuuttaan.


#### 45 artikla — VĂ€hemmistöt ja erilliset yhteisöt


Etnisiin, uskonnollisiin, kielellisiin tai kulttuurisiin vÀhemmistöihin kuuluvilla henkilöillÀ on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan, harjoittaa omaa uskontoaan ja kÀyttÀÀ omaa kieltÀÀn. Kaikkien erillisten yhteisöjen identiteettiÀ ja kukoistusta on suojeltava. Kun pÀÀtökset vaikuttavat merkittÀvÀsti yhteisön maihin, resursseihin tai elÀmÀntapaan, on tavoiteltava kyseisen yhteisön vapaata, ennakolta annettua ja tietoon perustuvaa suostumusta.


#### 46 artikla — Totuus ja sovinto


Silloin kun vakavia vÀÀryyksiÀ on tapahtunut, kansoilla on oikeus totuuteen, tunnustukseen ja mahdollisuuteen parantua. Oikeudenmukaisuus sisÀltÀÀ paitsi vastuunoton myös sovinnon. Rauhallisen tulevaisuuden rakentaminen vaatii rehellistÀ tilintekoa menneisyyden kanssa.


---


VII OSA: SOSIAALISET JA TALOUDELLISET OIKEUDET


#### 47 artikla — RiittĂ€vĂ€ elintaso


Jokaisella on oikeus terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittÀvÀÀn elintasoon, mukaan lukien ravinto, vesi, vaatetus, asuinpaikka ja vÀlttÀmÀttömÀt palvelut. Jokaisella on oikeus turvaan hÀtÀtilanteissa, joihin he eivÀt voi itse vaikuttaa. KenenkÀÀn ei pitÀisi nÀhdÀ nÀlkÀÀ tai olla koditon yltÀkyllÀisyyden maailmassa.


#### 48 artikla — Työ


Jokaisella on oikeus työhön, oikeudenmukaisiin työoloihin, kohtuulliseen korvaukseen ja suojeluun hyvÀksikÀytöltÀ. TyöntekijöillÀ on oikeus jÀrjestÀytyÀ ja kÀydÀ työehtoneuvotteluja. Jokaisella on oikeus lepoon, vapaa-aikaan ja kohtuulliseen työaikaan. Pakkotyö on kielletty.


#### 49 artikla — Koulutus


Jokaisella on oikeus koulutukseen. Koulutuksen tulee kehittÀÀ ihmisen persoonallisuutta tÀysipainoisesti, vaalita kriittistÀ ajattelua ja luovuutta, vahvistaa oikeuksien ja moninaisuuden kunnioittamista sekÀ edistÀÀ ymmÀrrystÀ kaikkien kansojen vÀlillÀ. Peruskoulutuksen on oltava maksutonta ja pakollista; jatkokoulutuksen on oltava asteittain kaikkien saatavilla.


#### 50 artikla — Terveys


Jokaisella on oikeus korkeimpaan mahdolliseen fyysisen ja psyykkisen terveyden tasoon. TÀmÀ sisÀltÀÀ pÀÀsyn terveydenhuoltoon, vÀlttÀmÀttömiin lÀÀkkeisiin, puhtaaseen veteen, riittÀvÀÀn ravintoon ja terveellisiin elinolosuhteisiin. Mielenterveydelle on annettava yhtÀlÀinen merkitys fyysisen terveyden kanssa.


#### 51 artikla — Kulttuuri ja tiede


Jokaisella on oikeus osallistua kulttuurielÀmÀÀn, nauttia taiteista ja pÀÀstÀ osalliseksi tieteen edistyksen suomista eduista. PerinteistÀ tietoa ja kulttuuriperintöÀ on kunnioitettava ja suojeltava. Inhimillisen luovuuden ja keksintöjen hedelmÀt kuuluvat viime kÀdessÀ koko ihmiskunnalle.


#### 52 artikla — Oikeudenmukainen talousjĂ€rjestelmĂ€


Talouden on palveltava ihmisten hyvinvointia ja planeetan terveyttÀ, ei pelkÀstÀÀn varallisuuden kertymistÀ. KaupankÀynnin ja rahoituksen on oltava reilua ja lÀpinÀkyvÀÀ. Kaikilla kansoilla on suvereniteetti luonnonvaroihinsa. Taloudelliset jÀrjestelyt, jotka yllÀpitÀvÀt köyhyyttÀ tai hyvÀksikÀyttöÀ, ovat epÀoikeudenmukaisia.


---


VIII OSA: OIKEUDET DIGITAALISELLA AIKAKAUDELLA


#### 53 artikla — PÀÀsy tietotekniikkaan


Jokaisella on oikeus pÀÀsyÀ digitaaliseen teknologiaan ja viestintÀinfrastruktuuriin, jotka ovat vÀlttÀmÀttömiÀ nyky-yhteiskuntaan osallistumiseksi. Tietoyhteiskunnan hyödyt on jaettava laajasti, ja pÀÀsyn esteet on asteittain poistettava.


#### 54 artikla — Tietosuoja


Jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan. Henkilötietojen kerÀÀmisen ja kÀytön on oltava lÀpinÀkyvÀÀ, rajoituttava laillisiin tarkoituksiin ja perustuttava merkitykselliseen suostumukseen. Jokaisella on oikeus tietÀÀ, mitÀ tietoja hÀnestÀ sÀilytetÀÀn, ja saada virheelliset tai tarpeettomat tiedot korjatuksi tai poistetuksi.


#### 55 artikla — Vapaus laittomasta valvonnasta


KetÀÀn ei saa asettaa mielivaltaisen tai laittoman valvonnan kohteeksi. ViestinnÀn tai toiminnan seurannan on oltava laissa sÀÀdettyÀ, vÀlttÀmÀtöntÀ, oikeasuhtaista ja riippumattoman valvonnan alaista. Oikeutta yksityiseen viestintÀÀn on suojeltava.


#### 56 artikla — LĂ€pinĂ€kyvyys automatisoidussa pÀÀtöksenteossa


Kun automatisoidut jÀrjestelmÀt tekevÀt tai vaikuttavat pÀÀtöksiin, joilla on merkittÀviÀ vaikutuksia ihmisten elÀmÀÀn, asianomaisilla on oikeus ymmÀrtÀÀ, miten pÀÀtökset tehdÀÀn, oikeus ihmisen suorittamaan uudelleentarkasteluun ja oikeus tehokkaaseen muutoksenhakuun. KetÀÀn ei saa asettaa algoritmisten jÀrjestelmien harjoittaman syrjinnÀn kohteeksi.


---


IX OSA: TEKNOLOGIA IHMISKUNNAN PALVELUKSESSA


#### 57 artikla — Teknologian ohjaavat periaatteet


Teknologian on palveltava ihmiskuntaa, ei hallittava sitÀ. Voimakkaita teknologioita, mukaan lukien tekoÀlyÀ, on kehitettÀvÀ ja kÀytettÀvÀ tavoilla, jotka kunnioittavat ihmisarvoa, sÀilyttÀvÀt inhimillisen toimijuuden, edistÀvÀt oikeudenmukaisuutta, yllÀpitÀvÀt lÀpinÀkyvyyttÀ, varmistavat vastuullisuuden ja suojaavat haitoilta. Teknologian luojat ja kÀyttöönotto vastaavat sen vaikutuksista.


#### 58 artikla — Ihmisen hallinta kriittisissĂ€ pÀÀtöksissĂ€


PÀÀtösten, joilla on syvÀllisiÀ seurauksia ihmiselÀmÀlle ja hyvinvoinnille, on pysyttÀvÀ merkityksellisessÀ ihmisen hallinnassa. Koneille ei saa antaa autonomista valtaa elÀmÀstÀ ja kuolemasta. InhimillistÀ harkintaa, viisautta ja moraalista vastuuta ei voida siirtÀÀ jÀrjestelmille, joilta ne puuttuvat.


#### 59 artikla — Suojelu teknologisilta haitoilta


Jokaisella on oikeus tulla suojelluksi teknologioilta, jotka on suunniteltu manipuloimaan, pettÀmÀÀn tai kÀyttÀmÀÀn hyvÀksi inhimillisiÀ heikkouksia. ErityistÀ suojelua on annettava lapsille ja muille haavoittuville henkilöille. Kun teknologiat aiheuttavat vakavia riskejÀ, niiden kÀyttöönottoa on ohjattava varovaisuusperiaatteella.


#### 60 artikla — Inhimillisen yhteyden sĂ€ilyttĂ€minen


Teknologian on ennemminkin vahvistettava kuin korvattava merkityksellisiÀ inhimillisiÀ suhteita ja yhteisöllisyyttÀ. Ihmisten hyvinvointiin vaikuttavissa peruspalveluissa on sÀilytettÀvÀ mahdollisuus inhimilliseen vuorovaikutukseen. Inhimillisen lÀsnÀolon, empatian ja huolenpidon korvaamaton arvo on tunnustettava.


---


X OSA: ELÄVÄ MAA


#### 61 artikla — Oikeus terveelliseen ympĂ€ristöön


Jokaisella on oikeus puhtaaseen, terveelliseen ja kestÀvÀÀn ympÀristöön, mukaan lukien puhdas ilma, turvallinen vesi, terveet ekosysteemit ja vakaa ilmasto. YmpÀristön pilaantuminen, joka vaarantaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin, on estettÀvÀ ja korjattava.


#### 62 artikla — Luonnon kunnioittaminen


Luonnolla on arvoa, joka ylittÀÀ sen hyödyn ihmisille, ja se ansaitsee kunnioitusta ja suojelua. EkosysteemejÀ, lajeja ja elÀmÀn verkkoa on suojeltava ja vaurioituneita osia ennallistettava. NiillÀ, jotka ovat riippuvaisia maasta ja huolehtivat siitÀ, on oltava ÀÀni sen hoidossa.


#### 63 artikla — Ilmaston vakaus


Vakaa ilmasto on vÀlttÀmÀtön inhimilliselle sivilisaatiolle ja elÀmÀn kukoistukselle. Kaikki kansat jakavat vastuun ilmastojÀrjestelmÀn suojelusta; niillÀ, jotka ovat vaikuttaneet eniten sen hÀiriintymiseen, ja niillÀ, joilla on suurimmat voimavarat, on suurempi velvollisuus. Ilmastotoimien ja sopeutumisen taakka on jaettava oikeudenmukaisesti.


#### 64 artikla — KestĂ€vĂ€ kehitys


Kehityksen on vastattava nykyhetken tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyÀ vastata omiin tarpeisiinsa. Taloudellinen menestys, sosiaalinen hyvinvointi ja ympÀristönsuojelu ovat erottamattomia ja toisiaan vahvistavia. Jokaisella kansalla on oikeus tavoitella kehitystÀ omien arvojensa ja olosuhteidensa mukaisesti.


---


XI OSA: TOIMEENPANO


#### 65 artikla — Valtioiden vastuu


Valtioilla on ensisijainen vastuu kunnioittaa, suojella ja toteuttaa tÀssÀ peruskirjassa mainittuja oikeuksia. Niiden on tarjottava tehokkaita oikeussuojakeinoja loukkauksissa ja toteutettava asteittain kaikki oikeudet voimavarojensa mukaan. Valtioiden on tehtÀvÀ kansainvÀlistÀ yhteistyötÀ sellaisten haasteiden ratkaisemiseksi, joita mikÀÀn valtio ei voi ratkaista yksin.


#### 66 artikla — Instituutioiden vastuu


Yritysten, jÀrjestöjen ja kaikenlaisten instituutioiden on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja ympÀristöÀ kaikessa toiminnassaan. Niiden on toimittava lÀpinÀkyvÀsti, estettÀvÀ haittoja ja vastattava aiheuttamistaan vahingoista. Valta tuo mukanaan vastuun.


#### 67 artikla — Oikeuksien rajoitukset


Oikeuksia voidaan rajoittaa vain lain sÀÀtĂ€mĂ€llĂ€ tavalla, vain muiden oikeuksien tai vĂ€lttĂ€mĂ€ttömien yleisten etujen suojelemiseksi ja vain suhteessa tavoiteltuun pÀÀmÀÀrÀÀn. TiettyjĂ€ perusoikeuksia – kuten vapautta kidutuksesta, orjuudesta ja mielivaltaisesta elĂ€mĂ€n riistĂ€misestĂ€ – ei saa koskaan rajoittaa missÀÀn olosuhteissa.


#### 68 artikla — Oikeussuojakeinot ja vastuuvelvollisuus


Jokaisella, jonka oikeuksia on loukattu, on oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon. Valitusten vastaanottamista, loukkausten tutkimista ja vastuuvelvollisuuden varmistamista varten on oltava riippumattomia mekanismeja. VÀÀrinkÀytösten paljastajia on suojeltava.


#### 69 artikla — Koulutus oikeuksista ja vastuista


Tietoa oikeuksista ja vastuista on edistettÀvÀ koulutuksella kaikilla tasoilla ja koko elÀmÀn ajan. Jokaisella on oltava mahdollisuus oppia tÀstÀ peruskirjasta ja siitÀ, miten elÀÀ sen periaatteiden mukaisesti. Luonteen kasvua ja kansalaishyveitÀ on vaalittava tiedon ohella.


#### 70 artikla — Tulkinta


MitÀÀn tÀssÀ peruskirjassa ei saa tulkita siten, ettÀ se rajoittaisi jotakin muualla laajemmin suojeltua oikeutta tai oikeuttaisi mihinkÀÀn toimintaan, jonka tarkoituksena on tuhota sen julistamat oikeudet. TÀtÀ peruskirjaa on luettava sopusoinnussa Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muiden ihmisarvoa suojaavien asiakirjojen kanssa.


---


LOPPUVAHVISTUS


TÀmÀ peruskirja ammentaa ihmiskunnan yhteisestÀ moraalisesta perinnöstÀ:


* Kultainen sÀÀntö, jota jokainen suuri perinne opettaa;

* Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sitÀ seuranneet kansainvÀliset sopimukset;

* Oikeudenmukaisuuteen pyrkivien kansakuntien perustuslait ja peruskirjat;

* AlkuperÀiskansojen viisaus, jotka ovat elÀneet suhteessa maahan;

* Maailman uskontojen ja filosofioiden pyhÀt tekstit ja eettiset opetukset;

* Psykologian, filosofian ja inhimillisen kokemuksen oivallukset siitÀ, mikÀ mahdollistaa ihmisten kukoistuksen.


Tarjoamme tĂ€mĂ€n peruskirjan, emme viimeisenĂ€ sanana, vaan kutsuna – vuoropuheluun, sitoutumiseen ja yhteiseen toimintaan. Se puhuu siitĂ€, mikĂ€ meitĂ€ yhdistÀÀ, ei siitĂ€, mikĂ€ meitĂ€ erottaa. Se ei kuulu yhdellekÀÀn kansakunnalle, kulttuurille tai uskonnolle, vaan kaikille, jotka vahvistavat jokaisen ihmisen arvon ja yhteisen kotimme kalleuden.


Olemme yksi ihmisperhe yhdellÀ pienellÀ planeetalla. Kohtalomme on sidottu yhteen. Tie eteenpÀin ei ole jakautuminen vaan yhteys; ei hyvÀksikÀyttö vaan osallistuminen; ei epÀtoivo vaan toivo.


TĂ€mĂ€ peruskirja kutsuu meitĂ€ paitsi vaatimaan oikeuksiamme, myös tulemaan sellaisiksi ihmisiksi, jotka kunnioittavat muiden oikeuksia – ystĂ€vĂ€llisyyden, rehellisyyden, rohkeuden ja viisauden ihmisiksi. Ihmisiksi, jotka osallistuvat ilman hyvĂ€ksikĂ€yttöÀ. Ihmisiksi, jotka rakentavat siltoja, eivĂ€t muureja. Ihmisiksi, jotka ovat arvoisensa sille matkalle, jolla ihmiskunta on.


Ohjatkoon tÀmÀ visio meidÀt kohti maailmaa, jossa jokainen voi kukoistaa, jossa oikeudenmukaisuus ja rauha syleilevÀt toisiaan, jossa inhimillinen luovuus palvelee yhteistÀ hyvÀÀ ja jossa ihmiskunta elÀÀ sopusoinnussa meitÀ kaikkia yllÀpitÀvÀn maan kanssa.


Julistettu toivossa ja solidaarisuudessa


kaikille kansoille, nykyisille ja tuleville


yhtenÀ ihmisperheenÀ


---


OSA KAKSI: SELKOKIELINEN VERSIO


Yleisille lukijoille


Yleismaailmallinen peruskirja — yksinkertaisesti selitettynĂ€


#### MikÀ tÀmÀ asiakirja on?


TÀmÀ on joukko yhteisiÀ arvoja koko ihmiskunnalle. Se kuvailee:


* Miten jokaista ihmistÀ tulisi kohdella

* Millaisiksi ihmisiksi meidÀn tulisi pyrkiÀ tulemaan

* Miten meidÀn tulisi kohdella toisiamme, yhteisöjÀmme ja planeettaamme

* MitÀ oikeuksia kaikilla on

* MitÀ vastuita nÀihin oikeuksiin kuuluu


Se perustuu viisauteen, joka on perÀisin kaikista suurista uskonnoista, filosofioista ja kulttuureista. Sen ydinajatus on muinainen ja yleismaailmallinen: kohtele muita niin kuin haluat itseÀsi kohdeltavan.


#### TÀrkeimmÀt ajatukset


**1. Olemme yhtÀ ihmisperhettÀ**

Kaikkien erojemme – kulttuurin, kielen, uskon ja kansallisuuden – alla jaamme yhteisen ihmisyyden. Olemme enemmĂ€n samanlaisia kuin erilaisia. Tulevaisuutemme riippuu tĂ€mĂ€n ykseyden tunnustamisesta.


**2. Jokainen ihminen on arvokas**

Sinulla on merkitystÀ. Ei siksi, mitÀ omistat, mitÀ olet saavuttanut tai mitÀ kukaan sanoo sinusta. Olet arvokas, koska olet ihminen. TÀtÀ ei voida koskaan ottaa pois.


**3. Ole ystÀvÀllinen, rehellinen ja kunnioittava**

NĂ€mĂ€ eivĂ€t ole vain kivoja ajatuksia – ne ovat minkĂ€ tahansa hyvĂ€n yhteiskunnan perusta. YstĂ€vĂ€llisyys tekee elĂ€mĂ€stĂ€ elĂ€misen arvoista. Rehellisyys tekee luottamuksen mahdolliseksi. Kunnioitus tunnustaa jokaisen ihmisarvon.


**4. Osallistu ilman hyvÀksikÀyttöÀ**

HyvÀ yhteiskunta on sellainen, jossa kaikki tekevÀt parhaansa tavoittelematon epÀreilua etua muista. Kun kaikki osallistuvat eikÀ kukaan kÀytÀ muita hyvÀksi, kaikki menestyvÀt.


**5. Yhteys jakautumisen sijaan**

MeitĂ€ jakavat voimat – heimoajattelu, ennakkoluulot, me-vastaan-he-ajattelu – vaarantavat tulevaisuutemme. MeidĂ€n on vastustettava niitĂ€ ja etsittĂ€vĂ€ yhteistĂ€ maaperÀÀ.


**6. Maailmankansalaisuus**

Kuulut paitsi yhteisöösi ja kansakuntaasi, myös ihmiskuntaan. Aikamme suuret haasteet vaativat ajattelua ja toimintaa yhtenÀ ihmisperheenÀ.


**7. Oikeuksiin kuuluu vastuita**

Oikeudet eivÀt tarkoita, ettÀ voimme tehdÀ mitÀ tahansa. Vapaus toimii vain silloin, kun ihmiset kÀyttÀvÀt sitÀ vastuullisesti.


**8. Huolehdi maapallosta**

Planeetta on ainoa kotimme. MeidÀn on suojeltava sitÀ itseÀmme ja tulevia sukupolvia varten.


**9. Ihmiskunta on matkalla**

Olemme edelleen matkalla kohti sitÀ, mitÀ voisimme olla. Jokainen sukupolvi voi edetÀ kohti suurempaa oikeudenmukaisuutta ja kukoistusta.


**10. On syytÀ toivolle**

Kaikista ongelmistamme huolimatta edistys on mahdollista. Toivo ei ole naiiviutta – se tekee toiminnasta merkityksellistĂ€.


#### KeitÀ meidÀn tulisi yrittÀÀ olla


* **YstĂ€vĂ€llisiĂ€** — Toisten kohtaamista lempeydellĂ€ ja huolenpidolla

* **RehellisiĂ€** — Totuuden puhumista; ei valehtelua tai pettĂ€mistĂ€

* **Kunnioittavia** — Kaikkien kohtelua arvokkaina

* **Luovia** — Ainutlaatuisten lahjojesi kĂ€yttĂ€mistĂ€ yhteiseksi hyvĂ€ksi

* **Uteliaita** — Halua oppia ja ymmĂ€rtÀÀ aina uutta

* **Rohkeita** — Oikean asian puolustamista

* **NöyriĂ€** — Sen tietĂ€mistĂ€, ettei sinulla ole kaikkia vastauksia

* **Kiitollisia** — Sen arvostamista, mitĂ€ olet saanut

* **Anteeksiantavia** — Katkeruudesta luopumista; paranemisen mahdollistamista

* **Iloisia** — ElĂ€mĂ€stĂ€ nauttimista

* **Toiveikkaita** — Uskoa siihen, ettĂ€ tulevaisuus voi olla parempi

* **Osallistuvia** — Parhaansa antamista ilman muiden hyvĂ€ksikĂ€yttöÀ


#### MitÀ oikeuksia kaikilla on


**Perusoikeudet:**


* ElÀmÀ ja turvallisuus

* Vapaus ajatella, uskoa ja puhua

* Yksityisyys

* Oikeudenmukainen kohtelu lain edessÀ

* Liikkuminen ja asuinpaikan valinta

* Perhe ja yhteisö


**Sosiaaliset oikeudet:**


* RiittÀvÀsti ruokaa, vettÀ ja suojaa

* Terveydenhuolto (fyysinen ja psyykkinen)

* Koulutus

* Reilu työ ja reilu palkka

* Lepo ja vapaa-aika

* Osallistuminen kulttuuriin ja tieteeseen


**Digitaalisessa maailmassa:**


* PÀÀsy internetiin

* Henkilötietojen suoja

* Vapaus perusteettomasta vakoilusta

* YmmÀrrys siitÀ, milloin tietokoneet tekevÀt pÀÀtöksiÀ puolestasi


**YmpÀristöoikeudet:**


* Puhdas ilma ja vesi

* Vakaa ilmasto

* Terveet ekosysteemit


#### MistÀ jokainen on vastuussa


* Muiden kohtelusta niin kuin haluat itseÀsi kohdeltavan

* YstÀvÀllisyydestÀ, rehellisyydestÀ ja kunnioituksesta

* Yhteisöön osallistumisesta

* Toisten ystÀvÀllisyyden vÀÀrinkÀytön vÀlttÀmisestÀ

* Resurssien viisaasta kÀytöstÀ, ei tuhlauksesta

* YmpÀristön suojelusta

* Yhteyden etsimisestÀ, ei jakautumisesta

* HyvĂ€nĂ€ esi-isĂ€nĂ€ olemisesta – hyvĂ€n maailman jĂ€ttĂ€misestĂ€ tulevaisuudelle

* Toivon yllÀpitÀmisestÀ itsessÀÀn ja muissa


#### Kultainen sÀÀntö — monissa perinteissĂ€


Kaikki suuret uskonnot ja filosofiat opettavat samaa perusajatusta:


* **Kristinusko:** "Kaikki, mitÀ te tahdotte ihmisten tekevÀn teille, tehkÀÀ te samoin heille."

* **Islam:** "Kukaan teistÀ ei ole uskovainen, ennen kuin hÀn toivoo veljelleen sitÀ, mitÀ hÀn toivoo itselleen."

* **Juutalaisuus:** "ÄlĂ€ tee lĂ€himmĂ€isellesi sitĂ€, mikĂ€ on sinulle itsellesi vastenmielistĂ€."

* **Buddhalaisuus:** "ÄlĂ€ vahingoita muita sellaisella, mikĂ€ tuottaisi kipua itsellesi."

* **Hindulaisuus:** "Kohtele muita niin kuin haluaisit itseÀsi kohdeltavan."

* **Konfutselaisuus:** "ÄlĂ€ tee muille sitĂ€, mitĂ€ et haluaisi itsellesi tehtĂ€vĂ€n."

* **AlkuperÀiskansojen viisaus:** "Olemme kaikki sukua toisillemme."


TÀmÀ ei ole sattumaa. Se on ihmiskunnan yhteinen moraalinen kompassi.


#### Yhden lauseen tiivistelmÀ


Olemme yksi ihmisperhe; jokainen on arvokas; ole ystÀvÀllinen, rehellinen ja kunnioittava; osallistu ilman hyvÀksikÀyttöÀ; etsi yhteyttÀ jakautumisen sijaan; ja huolehdi toisistasi sekÀ maapallosta.


---


OSA KOLME: NUORTEN VERSIO


Teini-ikĂ€isille (13–19-vuotiaat)


Yleismaailmallinen peruskirja — nuorille


#### TÀmÀ koskee sinua


TĂ€mĂ€ asiakirja kertoo siitĂ€, mitĂ€ jokainen ihminen ansaitsee – sinĂ€ mukaan lukien. Ja se kertoo siitĂ€, millaiseksi ihmiseksi voit tulla.


NÀmÀ eivÀt ole vain sÀÀntöjÀ. TÀmÀ on visio siitÀ, mitÀ maailma voisi olla.


TÀrkein ajatus on yksinkertainen: **Kohtele ihmisiÀ niin kuin haluaisit heidÀn kohtelevan sinua.**


Jokainen uskonto, jokainen kulttuuri ja jokainen historian viisas ihminen on sanonut tÀmÀn jossakin muodossa.


#### Olemme kaikki samassa veneessÀ


TÀssÀ on jotain tÀrkeÀÀ: olemme yhtÀ ihmisperhettÀ.


Joo, meillÀ on eri kulttuurit, kielet, uskonnot ja maat. Mutta kaiken sen alla olemme sama laji samalla pienellÀ planeetalla. Tulevaisuutemme ovat kytköksissÀ toisiinsa, halusimmepa sitÀ tai emme.


Ongelmat, joita kohtaamme – ilmastonmuutos, tekoĂ€ly, eriarvoisuus – eivĂ€t vĂ€litĂ€ rajoista. Ratkaisemme ne yhdessĂ€ tai emme ollenkaan.


TĂ€mĂ€ ei tarkoita identiteetistĂ€si luopumista. Voit rakastaa maatasi JA vĂ€littÀÀ ihmiskunnasta. Voit olla ylpeĂ€ kulttuuristasi JA kunnioittaa muita. Se ei ole ristiriita – se on kypsyyttĂ€.


#### Ole ystÀvÀllinen. Ole rehellinen. Ole kunnioittava.


NÀmÀ kuulostavat perusasioilta. Ne ovatkin perusasioita. Ja ne merkitsevÀt enemmÀn kuin lÀhes mikÀÀn muu.


**YstÀvÀllisyys**

Pienet ystÀvÀlliset teot tekevÀt elÀmÀstÀ siedettÀvÀÀ. Ilman niitÀ maailma on kylmÀ ja kova. Sinulla on voima tehdÀ jonkun pÀivÀstÀ parempi vain olemalla ystÀvÀllinen.


**Rehellisyys**

ÄlĂ€ valehtele. ÄlĂ€ huijaa. ÄlĂ€ manipuloi. Valheille rakennettu maailma hajoaa. Kun olet rehellinen, sinuun voi luottaa. SillĂ€ on vĂ€liĂ€.


**Kunnioitus**

Kohtele kaikkia niin kuin heillĂ€ olisi merkitystĂ€. Koska heillĂ€ on. Jopa ihmisiĂ€, joiden kanssa olet eri mieltĂ€. Jopa ihmisiĂ€, jotka ovat erilaisia kuin sinĂ€. Kunnioitus ei tarkoita samaa mieltĂ€ olemista – se tarkoittaa heidĂ€n ihmisarvonsa tunnustamista.


#### Osallistu ilman hyvÀksikÀyttöÀ


TĂ€ssĂ€ on periaate elĂ€mÀÀ varten: **Anna parhaasi. ÄlĂ€ kĂ€ytĂ€ epĂ€reilusti hyvĂ€ksi.**


Terve yhteiskunta on sellainen, jossa jokainen antaa panoksensa ja kukaan ei kÀytÀ muita hyvÀkseen pÀÀstÀkseen eteenpÀin.


Tavoitteena ei ole "voittaa" muiden kustannuksella. Tavoitteena on, ettÀ kaikki kukoistavat. Kun menestyt saamalla muut epÀonnistumaan, se ei ole todellista menestystÀ.


#### Yhteys jakautumisen sijaan


Maailma on tÀynnÀ voimia, jotka yrittÀvÀt jakaa meitÀ: poliittinen heimoajattelu, rasismi, nationalismi, me-vastaan-he-ajattelu.


NÀmÀ voimat ovat vaarallisia. Niiden avulla kansanmurhat tapahtuvat. Niiden avulla demokratiat kuolevat. Niiden takia epÀonnistumme ratkaisemaan ongelmia, jotka vaativat yhteistyötÀ.


Sinun tehtÀvÀsi: Vastusta kiusausta nÀhdÀ maailma "me vastaan he" -asetelmana. Etsi yhteistÀ maaperÀÀ. Rakenna siltoja, ÀlÀ muureja.


TÀmÀ ei tarkoita, ettetkö voisi olla eri mieltÀ tai puolustaa oikeaksi katsomaasi asiaa. Se tarkoittaa sen muistamista, ettÀ "he" ovat myös ihmisiÀ.


#### Maailmankansalaisuus


Et ole vain maasi kansalainen. Olet maailmankansalainen.


TÀssÀ ei ole kyse politiikasta tai kansallisen identiteetin hylkÀÀmisestÀ. Kyse on todellisuuden tunnustamisesta: suuret haasteet eivÀt pysÀhdy rajoille, eikÀ meidÀn huolemme pitÀisi myöskÀÀn pysÀhtyÀ niihin.


Ilmastonmuutos. Pandemiat. TekoÀly. Ydinaseet. NÀmÀ ovat inhimillisiÀ ongelmia, jotka vaativat inhimillisiÀ ratkaisuja.


Ajattele globaalisti. Toimi paikallisesti. Molemmat merkitsevÀt.


#### Ihmiskunta on matkalla


TÀssÀ on nÀkökulma, joka antaa merkitystÀ: olemme osa jotain suurempaa.


Ihmiskunta on matkalla – moraalisesti, sosiaalisesti, henkisesti – tullen yhĂ€ siksi, mitĂ€ se voisi olla. Jokainen sukupolvi perii sen, mitĂ€ tuli ennen, ja saa tilaisuuden viedĂ€ asioita eteenpĂ€in.


Et elÀ vain omaa elÀmÀÀsi. Olet osa lajimme tarinaa. SillÀ, mitÀ teet, on merkitystÀ tuossa suuremmassa tarinassa.


#### On syytÀ toivolle


On helppoa olla kyyninen. Uutiset ovat tÀynnÀ kauheita asioita. Mutta kyynisyys on laiskuutta, ja epÀtoivo ei saa mitÀÀn aikaan.


Toivo ei ole naiiviutta. Se tekee toiminnasta mahdollista. Ilman toivoa, miksi edes yrittÀÀ?


Edistys on todellista. ElĂ€mĂ€ on parempaa useimmille ihmisille nyt kuin 200 vuotta sitten. Se ei tapahtunut vahingossa – se tapahtui, koska ihmiset tekivĂ€t töitĂ€, taistelivat ja toivoivat.


Voit olla mukana jatkamassa tÀtÀ edistystÀ.


#### Sinun oikeutesi


Sinulla on oikeus:


* Tulla kohdelluksi arvokkaasti – riippumatta siitĂ€, kuka olet

* Olla turvassa vÀkivallalta, julmuudelta ja hyvÀksikÀytöltÀ

* Ajatella itse ja uskoa siihen, mikÀ tuntuu jÀrkevÀltÀ

* Sanoa mielipiteesi (muita kunnioittaen)

* Yksityisyyteen – tavaroihisi, viesteihisi, elĂ€mÀÀsi

* Koulutukseen, joka todella auttaa sinua kasvamaan

* Terveydenhuoltoon, kun tarvitset sitÀ

* Puhtaaseen ympÀristöön ja elinkelpoiseen planeettaan

* Tulla kuulluksi pÀÀtöksissÀ, jotka vaikuttavat tulevaisuuteesi

* PÀÀsyyn internetiin ja digitaalisiin työkaluihin

* TietÀÀ, milloin tietokone tekee pÀÀtöksiÀ puolestasi


#### Sinun vastuusi


Oikeudet eivÀt ole ilmaisia. Ne toimivat vain, jos ihmiset ottavat vastuun:


**ÄlĂ€:**


* Kohtele ihmisiÀ tavoilla, joilla et haluaisi itseÀsi kohdeltavan

* Valehtele, huijaa tai riko lupauksia

* KÀytÀ ihmisten ystÀvÀllisyyttÀ hyvÀksi

* Tuhlaa resursseja – ne eivĂ€t ole loputtomia

* Katso vierestÀ, kun jotakuta kohdellaan huonosti

* Mene mukaan me-vastaan-he-ajatteluun


**Tee:**


* Ole ystÀvÀllinen, rehellinen ja kunnioittava

* Auta ihmisiÀ, kun voit

* Puolusta sitÀ, mikÀ on oikein

* PidÀ huolta yhteisistÀ tiloista ja asioista

* Mieti, miten tekosi vaikuttavat muihin

* Etsi yhteyttÀ ja yhteistÀ maaperÀÀ

* YllĂ€pidĂ€ toivoa – itsessĂ€si ja muissa


#### Kuka sinusta voi tulla


**Olet luoja.**

Sinulla on ainutlaatuisia lahjoja. Voit tehdÀ asioita, rakentaa asioita, ajatella uusia ajatuksia, ratkaista ongelmia, luoda kauneutta.


**Arvosi tulee sisÀltÀpÀin, ei ulkoa.**

Ei tykkÀyksistÀ, seuraajista, arvosanoista, rahasta tai siitÀ, mitÀ muut sanovat sinusta. Olet arvokas, koska olet olemassa.


**Pysy uteliaana.**

Jatka kysymysten esittÀmistÀ. Jatka oppimista. Maailma on kiehtova.


**Ole rohkea.**

Vaatii rohkeutta olla rehellinen, puolustaa muita ja olla oma itsensÀ.


**LöydÀ tasapaino.**

On okei haluta menestyÀ. On myös okei levÀtÀ ja olla tyytyvÀinen.


**Huomaa kauneus ja ihmetys.**

ÄlĂ€ ole niin kiireinen, ettĂ€ unohdat hĂ€mmĂ€styĂ€.


**Anna anteeksi.**

Kaunan kantaminen sattuu sinuun enemmÀn kuin keneenkÀÀn muuhun. PÀÀstÀ irti, kun voit.


**LöydÀ ilo.**

ElÀmÀ on tarkoitettu nautittavaksi, ei vain kestettÀvÀksi.


#### 10 suurta ajatusta


1. Olemme yksi ihmisperhe – kaikkien erojen alla.

2. Jokainen ihminen on arvokas – sinĂ€ mukaan lukien.

3. Ole ystĂ€vĂ€llinen, rehellinen, kunnioittava – perusasiat, jotka saavat kaiken toimimaan.

4. Osallistu ilman hyvĂ€ksikĂ€yttöÀ – anna parhaasi, Ă€lĂ€ ota epĂ€reilua etua.

5. Yhteys jakautumisen sijaan – vastusta me-vastaan-he-ajattelua.

6. Maailmankansalaisuus – kuulut ihmiskuntaan, et vain maahasi.

7. Oikeuksiin kuuluu vastuita – vapaus ei ole ilmaista.

8. Huolehdi maapallosta – se on ainoa, joka meillĂ€ on.

9. Ihmiskunta on matkalla – olet osa suurempaa tarinaa.

10. Toivo tekee toiminnasta mahdollista – valitse toivo.


#### Yksi asia muistettavaksi


Ole sellainen ihminen, joka tekee maailmasta paremman vain olemalla olemassa.


YstÀvÀllinen. Rehellinen. Kunnioittava. Osallistuva. Siltojen rakentaja.


SiinÀ on koko peruskirja yhdellÀ elÀmÀllÀ toteutettuna.


---


OSA NELJÄ: LASTEN VERSIO


Lapsille (8–12-vuotiaat)


Maailma, jonka haluamme — lapsille


#### Lupaus kaikille


Kuvittele maailma, jossa:


* Kaikkia kohdellaan reilusti.

* Ihmiset ovat ystÀvÀllisiÀ ja rehellisiÀ.

* Autamme toisiamme.

* PidÀmme huolta maapallosta.

* Kaikilla on tarpeeksi ruokaa, vettÀ ja turvallinen koti.


TÀmÀ peruskirja on lupaus yrittÀÀ rakentaa tuollainen maailma.


#### Olemme yhtÀ suurta perhettÀ


TÀssÀ on jotain upeaa: kaikki maailman ihmiset ovat yhtÀ suurta perhettÀ.


MeillÀ on eri kielet. Eri ruoat. Eri tavat tehdÀ asioita. Mutta olemme kaikki ihmisiÀ. Me kaikki haluamme olla onnellisia. Me kaikki haluamme, ettÀ meistÀ pidetÀÀn. Me kaikki tunnemme itsemme surullisiksi, pelokkaiksi ja iloisiksi.


Kun nÀet jonkun, joka nÀyttÀÀ erilaiselta kuin sinÀ, muista: hÀn on kaukainen serkkusi. Oikeasti! Kaikilla ihmisillÀ on samat esi-isÀt.


#### Kultainen sÀÀntö


Melkein kaikki, kaikkialla, tuhansien vuosien ajan, ovat olleet samaa mieltÀ yhdestÀ asiasta:


**Kohtele muita niin kuin haluat itseÀsi kohdeltavan.**


* Jos et halua, ettÀ muut ovat ilkeitÀ sinulle, ÀlÀ ole ilkeÀ muille.

* Jos haluat, ettÀ muut jakavat kanssasi, jaa muiden kanssa.

* Jos haluat, ettÀ muut puhuvat sinulle totta, puhu totta.

* Jos haluat, ettÀ muut ovat ystÀvÀllisiÀ sinulle, ole ystÀvÀllinen muille.


Se on yksinkertaista. Ja se on tÀrkein sÀÀntö, joka on olemassa.


#### Ole ystÀvÀllinen, rehellinen ja kunnioittava


**Ole ystÀvÀllinen**

PienillÀ ystÀvÀllisillÀ teoilla on suuri merkitys. Hymyileminen jollekin. Auttaminen, kun voit. Mukavasti sanominen. NÀmÀ pienet asiat tekevÀt maailmasta paremman.


**Ole rehellinen**

ÄlĂ€ valehtele. Silloinkin kun se on vaikeaa, puhu totta. Ihmiset voivat luottaa sellaiseen, joka on rehellinen.


**Ole kunnioittava**

Kohtele kaikkia niin kuin he olisivat arvokkaita – koska he ovat. Myös niitĂ€, jotka ovat erilaisia kuin sinĂ€. Myös niitĂ€, joista et ehkĂ€ pidĂ€ kovin paljon.


#### Auta ilman hyvÀksikÀyttöÀ


Kun kaikki auttavat eikÀ kukaan huijaa, asiat sujuvat hyvin.


* Tee oma osuutesi.

* Jaa tasan.

* ÄlĂ€ ota enempÀÀ kuin tarvitset.

* ÄlĂ€ huijaa muita saadaksesi mitĂ€ haluat.


Paras tunne ei ole saada enemmÀn kuin muut. Se on se, kun kaikilla on tarpeeksi.


#### Olemme parempia yhdessÀ


Jotkut ihmiset yrittĂ€vĂ€t saada meidĂ€t taistelemaan keskenĂ€mme – saamaan meidĂ€t ajattelemaan, ettĂ€ "tuollaiset ihmiset" ovat pahoja tai pelottavia.


ÄlĂ€ usko sitĂ€.


Ihmiset, jotka nÀyttÀvÀt erilaisilta, puhuvat eri tavalla tai uskovat eri asioihin, ovat silti ihmisiÀ. HeillÀ on perheet. HeillÀ on tunteet. HeillÀ on unelmat.


PÀrjÀÀmme paremmin, kun teemme yhteistyötÀ, kuin silloin, kun taistelemme.


#### MitÀ jokainen ihminen ansaitsee


Jokainen ihminen – sinĂ€ mukaan lukien – ansaitsee:


* Turvallisen kodin

* Tarpeeksi ruokaa ja puhdasta vettÀ

* Apua, kun on sairas

* Mahdollisuuden oppia

* Sanoa, mitÀ ajattelee

* Uskoa siihen, mikÀ tuntuu oikealta

* Tulla kohdelluksi reilusti

* Puhdasta ilmaa ja terveellisen planeetan

* Tulla kohdelluksi ystÀvÀllisesti ja kunnioittavasti


#### MitÀ jokaisen ihmisen tulisi yrittÀÀ tehdÀ


Oikeudet tarkoittavat, ettÀ on myös vastuita:


* Ole ystĂ€vĂ€llinen – silloinkin, kun kukaan ei nĂ€e.

* Ole rehellinen – silloinkin, kun se on vaikeaa.

* Ole rohkea – puolusta sitĂ€, mikĂ€ on oikein.

* Ole avulias – varsinkin niille, jotka tarvitsevat apua.

* Ole kiitollinen – arvosta sitĂ€, mitĂ€ sinulla on.

* Ole reilu – Ă€lĂ€ huijaa tai ota enempÀÀ kuin osasi.

* Ole varovainen – Ă€lĂ€ tuhlaa asioita.

* Ole utelias – jatka oppimista ja kysymysten tekemistĂ€.

* Ole anteeksiantava – Ă€lĂ€ kanna kaunaa ikuisesti.

* Ole iloinen – nauti elĂ€mĂ€stĂ€!

* Ole oma itsesi – sinulla on vĂ€liĂ€ juuri sellaisena kuin olet.


#### Sinuna olemisesta


Olet erityinen – et siksi, ettĂ€ olisit parempi kuin kukaan muu, vaan siksi, ettei ole ketÀÀn tĂ€smĂ€lleen samanlaista kuin sinĂ€.


Sinulla on asioita, joissa olet hyvÀ. Sinulla on omia ajatuksia. Sinulla on jotain annettavaa, mitÀ kukaan muu ei voi antaa.


Voit luoda asioita. Voit oppia asioita. Voit auttaa ihmisiÀ. Voit tehdÀ maailmasta vÀhÀn paremman.


Arvosi ei johdu siitÀ, miltÀ nÀytÀt, mitÀ omistat tai mitÀ arvosanoja saat. Olet arvokas vain siksi, ettÀ olet sinÀ.


#### Maapallosta


Maa on kotimme – ja kaikkien elĂ€inten, kasvien ja elĂ€vien olentojen koti.


MeidÀn on pidettÀvÀ siitÀ huolta:


* ÄlĂ€ tuhlaa vettĂ€ tai ruokaa.

* ÄlĂ€ roskasta.

* Suojele elÀimiÀ ja kasveja.

* Muista, ettÀ tulevaisuuden lapset tarvitsevat myös terveen planeetan.


#### Teknologiasta


Puhelimet, tietokoneet ja internet voivat olla upeita työkaluja.


Mutta muista:


* Oikeat ystÀvÀt ja oikeat keskustelut ovat tÀrkeimpiÀ.

* On okei pitÀÀ taukoja ruuduista.

* Jotkut sovellukset on tehty sellaisiksi, ettĂ€ niitĂ€ on vaikea lopettaa – ole tarkkana.

* Yksityiset tietosi pitÀisi pysyÀ yksityisinÀ.


#### On okei toivoa


Joskus maailma tuntuu pelottavalta tai surulliselta. Se on ihan sallittu tunne.


Mutta asiat voivat muuttua paremmiksi. Ihmiset voivat muuttua. Ongelmat voidaan ratkaista.


Toivominen ei ole hölmöÀ. Se on rohkeaa. Ja se auttaa sinua tekemÀÀn hyviÀ asioita.


#### Lupaus


Jos kaikki yrittĂ€isivĂ€t noudattaa Kultaista sÀÀntöÀ – jos kaikki yrittĂ€isivĂ€t olla ystĂ€vĂ€llisiĂ€, rehellisiĂ€, rohkeita ja avuliaita – maailma olisi niin paljon parempi.


Voit olla mukana tekemÀssÀ sitÀ, aloittaen tÀstÀ pÀivÀstÀ.


#### Lyhyin versio


Ole hyvÀ. Ole ystÀvÀllinen. Ole rehellinen. Auta muita. Olemme kaikki yhtÀ perhettÀ. PidÀ huolta maapallosta. Ja aina on syytÀ toivoon.